Riistakameroiden markkinoilla mainostetaan kameroissa toinen toistaan enemmän pikseleitä. Artikkelin kirjoittamisen hetkellä suurimmat pikselimäärät ovat jo 20 MP. Kameroiden pikselimäärät näyttäisi olevan jo vakiintunut yhdeksi agressiivisimmista markkinointikeinoista mikä tuodaan näyttävästi esille. Myös perinteisillä digikameramarkkinoilla kameravalmistajat ovat kilpailleet rajusti pikselimäärillä. Digikameroilla tosin kilpailua on käyty ”rehdisti” kennon todellisilla pikselimäärillä. Riistakameramarkkinoilla totuus on karuakin karumpi. Tällä hetkellä valtaosassa kameroista on nimittäin vain 5 MP:n kenno, vaikka kameroita markkinoidaan esim. 12 MP:n kamerana. Tuon 5 MP:n kennon todellinen pikselimäärä on 2560×1920. Kennon todellisia pikselimääriä valmistajat ja myyjät eivät kovinkaan selkeästi tuo esille. Vaikka sinällään itselleni tuo 2560×1920 pikseliä on riistakameran kuvana jo täysin riittävä. Kunhan vain kuvan ja videon laatu muuten olisivat hyvää tasoa.
Todellisen pikselimäärän ongelmana valmistajilla lienee se, että mikäli pikselimäärän kasvaessa kennon fyysistä kokoa ei kasvateta, niin kennon herkkyys huononee. Ja kennokoon kasvaessa sen hinta nousee. Tietysti markkinatalouden realiteetit sanelevat kameroiden kooonpanoa, ja näinollen valmistajat yrittävät maksimoida voittoa ja myyntimääriä keinolla millä hyvänsä. Valtaosa kameroista tehdään siten valitettavasti vielä mahdollisimman halvalla. Olisikin mielenkiintoista nähdä laadukkaan kameravalmistajan versio riistakamerasta.
Kuinka sitten on mahdollista markkinoida 5 MP:n kameraa 12 MP:n kamerana? Tässä kohtaa tehdään kikka nimeltä interpolaatio. Eli kamera ottaa kuvan kennon pikselimäärällä, ja sen jälkeen kamera lisää laskennallisesti ja ohjelmallisesti puuttuvat pikselit siten että haluttu kuvakoko saavutetaan. Eli kuva skaalataan ohjelmallisesti todellisuutta suuremmaksi. Tämän saman tempun voi tehdä yhtä hyvin tarvittaessa kuvankäsittelyohjelmalla. Ilmaisistakin kuvankäsittelyohjelmista löytyy kuvan interpolointi. Adobe Photoshopista löytyy useita eri interpolointimenetelmiä, ohessa ote Photoshopin ohjeesta:
Interpoloitu ylöspäin (valitut pikselit kustakin kuvasta)
On hyvä muistaa, että interpolaatio voi heikentää kuvan laatua. Kun kuva interpoloidaan esimerkiksi suurempiin pikselimittoihin, siitä katoaa yksityiskohtia ja terävyyttä. Interpoloidun kuvan yksityiskohtia voidaan tarkentaa Epäterävä maski -suotimen avulla.
Interpolaatiota ei tarvita, jos kuva skannataan tai luodaan tarpeeksi suurella resoluutiolla. Jos haluat tarkistaa, miltä muutetut pikselimitat näyttävät näytössä, tai tulostaa koevedoksia eri resoluutioilla, käytä interpoloimiseen tiedoston kopiota.
Photoshop interpoloi kuvat käyttämällä interpolointimenetelmää, joka antaa kullekin uudelle pikselille väriarvot entisten pikseleiden väriarvojen perusteella. Voit valita käytettävän menetelmän Kuvan koko -valintaikkunasta.
Lähin naapuri
Nopea mutta vähemmän tarkka menetelmä, joka kopioi kuvan pikselit. Tämä menetelmä on hyödyllinen, jos luot kuvituksia, jonka reunat eivät ole pehmennettyjä, sillä se säilyttää kovat reunat ja tuottaa pienemmän tiedostokoon. Tämän menetelmän tulos voi kuitenkin olla rosoinen, mikä näkyy erityisen selvästi, kun kuvaa vääristetään tai skaalataan tai valittua osaa käsitellään eri tavoin.
Bilineaarinen
Menetelmä, joka lisää pikseleitä ottamalla ympäröivien pikselien väriarvoista keskiarvon. Tämä menetelmä tuottaa laadultaan keskitasoisia tuloksia.
Bicubic
Tämä menetelmä on hitaampi mutta tarkempi, ja se perustuu ympäröivien pikselien arvojen tutkimiseen. Bicubic käyttää monimutkaisempia laskutoimituksia, ja se tuottaa tasaisemmat sävyjakaumat kuin Lähin naapuri tai Bilineaarinen.
Bicubic, tasaisempi
Tämä on hyvä menetelmä suurennettaessa kuvia. Se perustuu Bicubic-interpolaatioon mutta tuottaa tasaisemman tuloksen.
Bicubic, terävämpi
Hyvä Bicubic-interpolaatioon perustuva parannettua terävöitystä käyttävä menetelmä kuvan koon pienentämiseen. Tämä menetelmä säilyttää interpoloidun kuvan yksityiskohdat. Jos Bicubic, terävämpi -menetelmä terävöittää joitakin kuvan alueita liikaa, kokeile Bicubic-menetelmää.
Mitä tämä sitten tarkoittaa käytännössä. Mielestäni sitä, että kamerasta ei kannata valita kuvan kooksi suurempaa kuin mitä kuvakennon todellinen pikselimäärä on. Paitsi että interpolointi rasittaa turhaan kameran virtalähdettä turhilla laskutoimituksilla ja turhien pikseleiden tallentamisena, se myös rasittaa aivan turhaan kameran muistikortin muistia. Jos on tarvetta skaalatuille kuville, niin sen voi tehdä aivan yhtä hyvin kotikoneella. Tehtiin skaalaus sitten kamerassa tai tietokoneella, niin se ei paranna kuvan laatua.
Esimerkki:
Olen pienentänyt rajusti riistakameran kuvasta kaksi kuvitteellista kennokoon kuvaa esimerkiksi interpoloinnin havainnollistamiseksi. Ensimmäinen kuvitteellinen kenno on kooltaan 400×300 ja toinen 650×488 pikseliä. Kuvat täyden kennokoon kuvia. Viimeisessä kuvassa ensimmäinen kuva on interpoloitu pienemmästä kennokoon kuvasta vastaamaan suurempaa. Eli tästä voidaan nähdä kuinka interpolointi heikentää kuvan laatua verrattuna mitä se olisi vastaavaan todelliseen kennokokoon. Interpoloimalla kuva saadaan kuitenkin suurempaan kokoon laadukkaampana kuin pelkästään ”zoomaamalla” se suuremmaksi, jolloin kuva pikselöityy herkästi.
Tämä kuvastaa 400×300 kennoa.
Tämä kuvastaa 650×488 kennoa.
Tämä kuva on interpoloitu Photoshopilla ensimmäisestä kuvasta vastaamaan toisen kuvan pikselimäärää 650×488.
Viimeisimmät kommentit