Ostin egun-sivujen kautta Saksasta vuoden -74 Krieghoff Trumpfin kaliipereilla 12/70 ja 30-06, luotipiippu on ns. thermostabil-mallia, eli sitä ei ole juotettu kiinni koko matkaltaan. Tätä on sanottu myös vapaasti värähteleväksi, vaikka se on heloilla tuettu noin puolivälistä sekä piipunsuulta. Päällä on hakajaloilla B. Nickel 2,5 – 9 x 56 kiikari ykkösristikolla, eli paksuilla tolpilla alhaalta ja sivuilta.
Aseessani oli vikoja ostaessa, ja niitä korjatessa meni vajaa tonni till ostohinnan päälle. Kokonaishinta pyörii nyt neljän tonnin nurkilla, eli hieman meni oppirahojen maksamiseksikin. Myyjällä (aseseppä, toimeksiantona) oli satojen kauppojen moitteeton historia egunissa, joten rohkenin ostaa aseen, vaikka erikseen oli mainittu, että takuuta tai palautusoikeutta ei ole. Tietysti takuu tai palautusoikeus olisi ongelmallinen myyjällekin, joten oletan, ettei sellaista kovin yleisesti saakaan tämänkaltaisessa kaupanteossa.
Tämä oli itselleni ensimmäinen drillinki, jota on tullut käytettyä tai edes enemmälti hiplailtua, sekä ensikosketus hakajalkoihin. Heti otettuani aseen kuljetuslaatikosta ja kasattuani sen, panin merkille että takajaloissa oli pystysuuntaista välystä. Tämän myyjä korjasi mukisematta, lisäkuluja tuli muutama kymppi ylimääräisestä Saksan-reissusta.
Tuttu aseseppä kävi sitten aseen läpi ja poisti lakat puuosista sekä öljysi ne. Ehkä turhaakin loppujen lopuksi, koska lakkapinta oli hyväkuntoinen ja erittäin lujassa kiinni. Kivääripiipussa oli hieman tiukkuudenvaihtelua, joten hän myös kolvasi sen tasaisemmaksi.
Aseen etujalan alaosa oli kiinni ontossa kiskossa vain kitkalla lohenpyrstöurassa, eikä se myöhemmin kuulemani mukaan ole pitkäikäinen kiinnitys yhdistelmällä iso kiikari ja suhteellisen isorekyylinen ase. Osa siis liikkui sivuttain, johon (osa)syynä oli myös siltä kohtaa noin 20 cm matkalta irronnut kisko.
Elettiin keskitalvea, jotenka kokeiluampumiset luotipiipun käynnin löytämiseksi etenivät hitaasti. Tästä syystä näiden vikojen löytäminen meni keväälle/alkukesälle. Tässä vaiheessa totesin, etten vaivaa myyjää enää, koska aikaakin oli kaupasta kulunut jo useita kuukausia, eikä takuuta tai palautusoikeutta tosiaan ollut alunalkujaankaan.
Tuttu seppäni ei ehtinyt ottaa kiskon uudelleenjuottamistyötä tehdäkseen, joten lähetin aseen eräälle toiselle sepälle. Hän juottikin sen, mutta aseen palattua korjauksesta, kiikarinjalat eivät istuneet enää kiinni. Kiskon asento oli muuttunut aavistuksen verran. Seppä kehotti ensin antamaan nyrkkiä ja sitten laittamaan kaljatölkistä alumiinisiivun korokkeeksi etujalan alaosan alle, ikäänkuin korjaustoimenpiteinä. Totesin, etten enää tarvitse ko. sepän palveluksia.
Sain sitten onneksi vinkin muuan Kaj Martiskaisesta, Parkanolaisesta sepästä, joka oli ollut jonkin aikaa mm Ferlachissa mestariopissa päätyönään juurikin kääntö- ja hakajalkojen kanssa pelaaminen. Toki muutakin oli työnkuvaan kuulunut. Hän työsti ja asensi aseeseen kokonaan uuden, tukevamman sokkelikappaleen, johon sitten asensi aiemman etujalan alaosan.
Kun tyydyttävää ja luotettavaa käyntiä ei vieläkään löytynyt, päätin lähettää kiikarin Optifocukselle huoltoon/korjaukseen. Paljastuikin muun huollon ja tarkastusten ohessa, että kiikarin etulinssi oli irti, ja sen satunnainen liikahtelu aiheutti hajontaa käyntiin. Tätä ennen olin saanut yksittäisiä riittävän hyviä kolmen laukauksen kasoja, mutta jo seuraava kasa samalla latauksella saattoi olla paljon huonompi. Joskus ase teki selvästi kahta erillistä nippua.
Toiveissani oli enintään 30mm, mielellään 20mm tai allekin, kasat (3ls/100m), kiikaria laukausten välillä irrottaen. Tähän pääsinkin tosiaan remonttien jälkeen kohtuullisen pienellä hakemisella. Parempaankin ehkä pääsisi latausten lisähakemisella ja ristikkoa vaihtamalla. Tai ainakin lisätotuttelulla paksuun tolppaan ja hakemalla sille sopivimman maalitaulun, mihin silmän on helppo kohdistaa kärki tarkasti. Tai tietysti paremmalla ampujalla!
Nyt onneksi vaikuttaa hyvältä, luotipiipulle on löytynyt käyvä lataus, samoin haulipuolelle heti ensikokeiluilla. Täytyy vain toivoa, ettei matkan varrella ilmene tai tule lisää vikoja, vaan että tässä olisi nyt luotettavaa ja muutenkin sopivaa mettäkaveria piiitkäksi aikaa.
Ylläpitäjän kommentti:
Tämä tosi tarina tapahtui tuttavalleni. Ase vaikuttaisi olevan onneksi nyt kunnossa, ja näyttäisi että kaverini sai siitä loppujen lopuksi kelpo pelin, vaikka alkujaan näytti huolestuttavalta tarinaa sivusta seuratessani. Nämä ovat postimyynnin ja etenkin huutokaupan riskejä, jotka on myös tiedostettava. Mutta kaikesta huolimatta, jos saa käsiinsä heikomman yksilön, niin ei kannata heti heittää kirvestä kaivoon. Hyviä drillingit tuntevia aseseppiä (kuten tarinasta huomaa, myös hieman heikompia) löytyy myös Suomesta. Näistä vain aiheutuu tietysti harmittavia lisäkustannuksia.
PK
Viimeisimmät kommentit