Omat 7x65R latauksien ja 7 mm luotien testailut:
Hornady 120 gr Hollow Point
Hornady kävi hyvin aseessani, mutta kyseessä on kuitenkin reikäpää. Toiset käyttävät näitä linnustukseen, mutta itse päädyin kokovaippaluotiin.
Sellier Bellot 140 gr FMJ
Sellier valikoitui käyttöluodiksi linnustukseen. Edullinen, ja sillä saa aseellani noin 30 mm:n ja alle kasoja viidellä laukauksella sataan metriin. Katsoin että se on minulle riittävä tarkkuus.
Sierra Match King 168 gr HPBT
Sierra voi olla tämän testin antamaa kuvaa parempi luoti omassa aseessanikin. Kun katsoo kasoja niin ne ovat pystysuunnassa. Voi johtua jäähdyttelyn puutteesta. Myös tätä reikäpäätä käytetään linnustukseen.
Berger 180 gr VLD
Odotin paljon, mutta ei käynyt hyvin omassa aseessani.
Norma 7x65R FMJ tehdaspatruuna
Kävi huonommin kuin S&B:n tehdaspatruuna
Testailua, Sierra MK 150 gr, Hornady SST 154 gr, RWS 140 gr FMJ
7x65R reseptejä netissä:
7 x 65R kaliiperin historiaa:
Wilhelm Brenneke esitteli 7 x 65R:n, myös 7,2 x 65R Brennekenä tunnetun laippakantapatruunan vuonna 1917 samaan aikaan urakantaisen sisarpatruunan 7 x 64 Brenneken kanssa. 7 x 65R kehitettiin lähinnä taittopiippuisten yhdistelmäaseiden, haulikkorihlojen, drillinkien ja vierlinkien luotipatruunaksi, jossa käytössä se on säilyttänyt suosionsa näihin päiviin saakka.
7 x 65R on ballistisesti hyvin lähellä 7 x 64 Brennekeä ja .280 Remingtonia. Poikkeuksena on edellisiä pienempi maksimipesäpaine, joka on laippakantaiselle 7 x 65R:lle 380 MPa. Tästä syystä lataustaulukoiden maksimipanoksia kannattaa lähestyä painemerkkejä huolella seuraten, jottei arvokasta yhdistelmäasetta ammuttaisi turhaan sulultaan väljäksi.
Tehdaspatruunoita lataavat ainakin RWS, Sellier & Bellot, Hirtenberger, Sako ja Norma. Edesmenneet Valmet ja Tikkakoski valmistivat aikanaan 7 x 65R-kaliiperisia haulikkorihloja, Valmet myös 412-luotipiippupareja.
Lähde: Esa Paananen, Messinkihylsyisten keskisytytyspatruunoiden jälleenlataus
7 x 65R-kaliiperin pienoinen ongelma on tehdasvalmisteisten kokovaippapatruunoiden heikko valikoima. Tehdasvalmisteista kv-patruunaa kaliiperiin valmistaa Sellier & Bellot. Tämä patruuna ei kuitenkaan kovin vakuuttanut sitä testattuani. Lisäksi vuonna 2005 Norma toi uutuutena ko kaliiperiin tehdasvalmisteisen kokovaippapatruunan. Koska metsästysharrastukseni painottuu enimmäkseen kanalintujen metsästykseen, niin tämä kv-patruunoiden puute pakotti hankkimaan jälleenlatausvälineet ja etsimään omaan aseeseen mieleistä lintupatruunaa.
5 kommenttia
Hyppää kommentti lomakkeelle
Olen ostanut joku vuosi sitten kolmereikäisen ja kiinnostaisi kokeilla sakon 5 grammaista kv luotia linnunpyyntiin,onko kokemuksia latauksista ja minkälaista käyntiä olette saaneet aikaiseksi eri latauksilla.Olisi vaan kevyempi rekyyli ja mukavampi ampuilla vaikka hirvenkuvaa harjoitusmielessä,sitten kun vielä sais käymään samoille paikoille kuin oryx niin ei tarttis kohdistella erikseen,aseeseen kun on vain yksi kiikari noin 50 luvulta josta asekin on kotoisin.JK
Author
Harkitsin samaa asiaa, mutta minua peloteltiin että kyseinen luoti ei sovellu näihin aseisiin. Syynä on se, että tämä luoti on erittäin lyhyt, ja nämä aseet on tarkoitettu pitkille ja raskaille luodeille. Ensinnäkin rihlannousun vuoksi lyhyt luoti ei vakaudu kunnolla ja toisekseen ylimeno on pitkä eikä lyhyttä luotia saa lähelle rihloja ja tämä voi kuluttaa rihlauksen alkua. En ole itse testannut, mutta joitakin kokemuksia kuulin kerrottavan että taulussa luodit olleet poikittain.
PKe
Löytyykö keneltään latausta tuolle Sakon kuulalle? Tulen kokeilemaan kunhan resepti löytyy.
Olen ladannut 7x65R Krieghoff drillinkiin (valm- 75), kiikari 1.5-6×42, Sako 5,1g koko- ja puolivaippaa: ruuti N135 , annos 49grs = 3,18g, pituus 76.0mm ; nalli CCI-250 Mag; hylsy RWS. Hylsyssä koko- tai osasupistus kaulassa, paine muodostuu aika sopivaksi, eikä purkaudu kovin pitkälle kaulan ohi taakse, varsinkin jos on kaulassa vain osasupistus. Nopeudesta ei tietoa, mutta ei ole max-lataus. Kasat ehkä 3 lauk 30-40 mm / 100m, en ole suuresti kasoja enää mitannut, kun on tarve ollut saada siedettävän lähelle esim Norma 9,7g FMJ luoteja osumaan. 5,1 g käy kyllä suoraan ylemmäksi 6-7cm kuin 9,7g / 100m, joissa 9,7g´ssa ei ole välttämättä edes kova tehdaslatauksenkaan painetaso. Yläkäynnin korjaus linnustaessa sitten silmäkorjauksena alaspäin. Ei ole tullut soikeita osumia, rihlan nousua en ole mitannut. Paljoa en linnusta, mutta yksi teeri pudotettu 5,1g´lla, tussarin käyttötarve on enemmän peuran kyttäys ja hauleilla pienriistaa. 11g lataukset , esim RWS Teilmantel tehdas ja itseladattu Sako 216B, käyvät vielä taulun keskiöstä noin 4-5 cm alemmaksi, jos 9,7g Norma tai 9,7g Sierra Gameking on ammuttu taulun keskiöön / 100m. Pitkä vapaalento ei ole minua haitannut, ja paukut voi lajitella pöytätasolla pyörittämällä ja seuraamalla kärjen viipottamista. Lajittelu viipotuksen mukaan ; ”tarkat” ja tavalliset. Viipotus näkyy tietysti pitemmissä luodeissa paremmin ja 5,1g´ssa huonommin. JA KUTEN TUNNETTUA, kukin lataa omalla vastuullaan niillä taidoilla ja tiedoilla, joita on osannut hankkia.
Vielä edelliseen Sako 5,1g lataukseen N135 ruudilla: hyvää tässä latauksessa myös tuon kohtuullisen tarkkuuden lisäksi on se, että kiinteästi juotettu piippu ei juurikaan lämmön vaikutuksesta tee sitä lämpönousemaa. Syy lienee se, että lyhyen luodin piippukontakti on lyhyt eikä silloin kitkapintaa synny pitkältä kylkikontaktilta paljon. Eron huomaa selvästi jos ampuu pitkiä luoteja esim RWS Teilmantel 11g ja sitten tätä 5,1g´ta. Laukausten väli voi olla lyhyempi ajallisesti, ja kasakin pysyy pienenä. Piipun lämpöeron näiden välillä kyllä tuntee alapuolelta ihan kädellä.