Johdanto
Sivuillani käsitellään käytetyn drillingin hankintaa Saksasta enemmänkin yleisellä tasolla, ja lähinnä omia kokemuksia hankinnan vaiheista. Tässä artikkelissa pureudutaan tarkemmin drillingin valinnan kriteereihin ja asioihin, jotka on syytä tiedostaa hankinnan aikana.Tämän artikkelin ei ole tarkoituskaan olla täysin kattava ja aukoton, koska se vaatisi jo laajamittaisen kirjan kirjoittamista. Ja tuskinpa se olisi sitä sittenkään, sillä jo pelkästään valmistajista, historiasta ja eri drillinkimalleista tulisi mittava teos. Tämä artikkeli antaa kuitenkin drillinkiin tutustuvalle vastauksia yleisimpiin kysymyksiin.
Hyvä perusteos tiedonjanoisille on Norbert Klupsin kirja Der Drilling, jota saa myös englanninkielisenä versiona The Drilling.
Yleistä
Drillinkejä on yleensäkin aikojen saatossa hankittu Suomeen hyvin vähän, koska uusien aseiden hinnat ovat olleet tavalliselle suomalaiselle palkansaajalle erittäin korkeat. Kun tällainen harvinainen ”Suomiase” on jostain syystä joutunut myyntiin, niin siitä on haluttu myös hyvä hinta. Tämän vuoksi suomalaisten metsästäjien keskuudessa on hyvin yleinen käsitys, että niin uudet kuin käytetyt drillingit ovat tavoittamattoman kalliita. Tähän kun lisätään yleinen harhaluulo, että ne ovat myös erittäin painavia, niin harvalle on tullut edes mieleen sellaisen hankinta.
Varmaankin tulee myös mietittyä onko edes kyseisen asetyypin tarvetta. Jos itsekin mittaisin drillingin todellista tarvetta, niin varmasti pärjäisin edelleen kantamalla kädessä haulikkoa ja kivääriä selässä. Vähän enemmän hartioita kolottaisi, mutta kyllä noita vielä jaksaisi kantaa. Uusilla ja paremmilla välineillä saa kuitenkin harrastukseen uutta ulottuvuutta, sekä lisää mielihyvää ja mielekkyyttä. Oli kyse sitten mistä harrastuksesta tahansa.
Käytetty ase Saksasta? Saksassa ja Suomessa ei uusien aseiden hintaero ole kovinkaan suuri, mutta Saksassa käytetyn tavaran arvo romahtaa aivan eri mittasuhteissa kuin Suomessa. Tämä avaakin mahdollisuuden hankkia Saksasta käytetty drillinki hyvin kohtuullisella budjetilla. Kun vuonna 2004 itse olin hankkimassa drillinkiä, niin kotimaan tarjonta oli olematonta ja hintataso varsin korkea.
Saamani palautteen perusteella drillinkejä on tuotu Suomeen sivustoni avaamisen jälkeen melkoisesti, ja jo pelkästään tuttavapiiriini noita on hankittu useita. Nyt kun sivustoni on ollut toiminnassa jo vuodesta 2004 lähtien, niin myös Suomen markkinoille on alkanut ilmestymään käytettyjä drillinkejä, jotka ovat mitä ilmeisimmin tuotu ulkomailta. Sinällään ulkomailta tuotujen aseiden jälleenmyynnissä ei ole mitään pahaa, jos ase on vielä Suomessa kohtuuhintainen. Joku on jo valmiiksi ottanut riskin ostaessaan sen ulkomailta. Suomessa ostajan onkin se sitten helppo koeampua, tutkia läpikotaisin ja ottaa siihen tuntumaa ennen ostopäätöstä. Ulkomailta netin kautta ostettaessa on vain luotettava myyjän sanaan, johon sisältyy aina omat riskinä jotka on hyvä tiedostaa.
Nyt muutaman vuoden kokemuksella voin kuitenkin todeta drillingin olevan etenkin linnustukseen niin loistava asetyyppi, että oikein harmittaa kun ei tullut tiedostaneeksi sen hankinnan mahdollisuutta jo vuosia sitten. Suomessakin yleistyvään kaurisjahtiin drillinki on myös oiva kumppani.
Valmistajia
Drillinkejä on valmistettu pääasiassa Saksassa, Itävallassa, Italiassa ja Ruotsissa, jossakin määrin myös esim. Ranskassa ja Venäjällä.
Saksa:
Saksassa drillinkejä on valmistettu mm. Aachenissa, Kölnissä, Ulmissa, Eckernfördessä, Berliinissä ja Suhlissa. Suhlissa oli maailmankuulu asevalmistajien keskittymä, jossa oli lukuisia pikku asepajoja. Suhlissa valmistettua drillinkiä kutsutaan yleisesti valmistajasta riippumatta nimellä Suhler Drilling. Suhlilaisten laadun sanotaan olleen erittäin vaihtelevaa -80 luvun lopulla ja vielä -90 luvun alussa. Suhl painiskeli tuolloin ilmeisesti rahavaikeuksista, ja heidän oli vaikea saada laadukasta terästä. Suhlilaisista tunnetuimpia drillinkejä ovat mm. Simson, JP Sauer & Sohn Suhl, Fortuna, Adamy, Wolf, Christoph Funk, Immanuel Meffert ja Merkel. Muita tunnettuja saksalaisia ovat mm.Krieghoff, Blaser, JP Sauer & Sohn (Eckernförde) ja Heym .Krieghoff on perustettu Suhlissa jo 1800-luvun lopulla, mutta muutti Ulmin lähistölle II-maailmansodan loputtua. Krieghoffit tunnetaan laatuaseina.Myös Heymillä on pitkät perinteet, sillä se on perustettu 1865, Suhlin Thüringenissä. Myös Heym muutti II-maailmansodan loputtua nykyiseen sijaintipaikkaansa Münnerstadtiin. Heymin dringeistä etenkin sivulukkoinen malli 37 on erittäin arvostettu laatuase.1970-luvun alkupuolella perustettu Blaser tarjoaa perinteisistä drillinkien valmistajista poiketen uutta, hieman erikoisempaa asekonstruktiota D99 mallillaan. Blaser kuuluu samaan SIG-yhtymään Sauerin ja Mauserin kanssa.1751 perustetusta Sauerista todettakoon, että sitä on valmistettu sekä Itä-Saksan Suhlissa että Länsi-Saksan Eckernfördissä. Suhlilaisissa aseissa on yleensä merkintä Sauer & Sohn Suhl ja leimauksista löytyy Suhlin tarkastuslaitoksen leima. Länsi-Sauereissa on yleensä teksti JP Sauer & Sohn Made in Western Germany ja lukkorungossa leima Original Sauer Sauerin kolmiomallisella logolla. Vuonna 1950 Sauerin omistaja möi oikeudet Länsi-Saksaan ja seuraavana vuonna sinne perustettiin yritys JP Sauer & Sohn GmbH. Itä-Saksan puolella Sauer liitettiin 50-luvun alussa osaksi VEB MEWA ETW- konsernia, johon kuuluivat myös Merkel, Greifeldt, Ernst Thälmann Werke ja C.G. Haenel. Myös Itä-Saksan puolella valmistettiin drillinkejä JP Sauer & Sohn, Suhl- tuotenimellä aina vuoteen 1970 saakka. Sauerin drillinkien valmistus on lopetettu vuoden 2004 tietämillä.Adamy, TJF ja Wolf ovat edelleen Suhlissa toimivia aseiden valmistajia.
Christoph Funkin historiaa: http://www.bryndumlund.dk/index.php?id=3
Itävalta:
Italia:
Ruotsi:
Ranska:
Venäjä:
Yleisimmät piippuyhdistelmät:
Flintendrilling
Bockdrilling
Doppelbüchsdrilling
Luotipiiput rinnakkain ja yksi haulipiippu niiden alla tai luoti- ja
haulipiippu rinnan ja luotipiippu alla.
Schrotdrilling
(Dreilaufflinten)
Kolme haulipiippua.
Waldläufer/
Schienendrilling
Vaikka kyseessä ei varsinaisesti olisikaan Schienendrilling.
Viimeisimmät kommentit